Käpykolon oravaperhe valmistautuu leppoisasti joulunviettoon, mutta eräänä aamuna koti lainehtii vettä. Perhe joutuu etsimään uuden kotikolon vaurioituneen tilalle. Uusi koti löytyy, mutta Paju ei tykkää siitä. Paju alkaa kuulla seinien takana kummallista rapinaa ja kolinaa. Jotain outoa talossa ilmiselvästi on – ihan kuin talossa asuisi perheen lisäksi myös joku muu.
Yllätysten talvi on toinen osa hurmaavaa Käpykolon väkeä -sarjaa, joka on taitelijapariskunta Leena Parkkisen ja Zagros Manucharin käsialaa. Yllätysten talvi koukuttaa lämminhenkisellä ja sopivasti jännittävällä tarinallaan. Kuvitus on kiinnostava ja veikeä, ja aukeamilta voi löytää loputtomasti yksityiskohtia ja yllätyksiä. Kuvitus on tehty valokuvaamalla pienoismaailmoja, joissa on leppoisa ja kodikas tunnelma. Kuvat kutsuvat leikkimään ja kertomaan itse!
Kenelle? Viskari–eskari-ikäisistä alkuopetusikäisiin saakka.
”Minne tuo vie?” Paju kysyy osoittaen pientä haalistuneen sinistä ovea.
”Ullakolle”, Baruu sanoo. ”Minulla on täällä jossain sen avain”, hän jatkoi ja kaivoi taskujaan.
”No, se löytyy varmasti ennen pitkää.”
Lukekaa kirjaa aukeamalle viisi ja pysähtykää pohtimaan, mihin pieni ja haalistunut sininen ovi mahtaa viedä. Minne ovesta pääsee? Entä jos ovesta pääseekin jonnekin ihan uuteen paikkaan? Entä jos oven takana olisikin jokin toinen maailma? Millainen se olisi? Millainen maisema oven takaa avautuu? Mitä näkyy ja kuuluu, millaisia kasveja, rakennuksia ja henkilöitä oven takaa ilmestyy? Keksikää ja kertokaa yhdessä.
Vinkki aikuiselle: Ennen kirjan lukemista voi myös askarrella lukupaikan lähelle pienen sinisen oven. Konkreettinen ovi herättää kiinnostuksen ja kutsuu kertomaan.
Mummolta tuli kortti, jossa tämä kertoi lentävänsä Kanarialle jouluksi. Se harmitti Pajua, mutta äiti lohdutti, että mummo toisi varmasti tuliaisia.
Mummolta saapuu Käpykoloon kortti, jossa hän kertoo Kanarian matkastaan. Keksikää ja kirjoitettakaa mummolle yhteinen vastauskortti. Miettikää, mitä Paju haluaisi mummolle kertoa ja kirjoittaa.
Vinkki aikuiselle: Tee ennen kirjan lukemista kartongista jättimäinen kortti, jossa on postikortin viivat toisella puolella ja toisella puolella tyhjää. Keksikää myös mummon nimi ja osoite ja kirjoittakaa ne oikeaan paikkaan. Liimatkaa myös ”postimerkki”. Kirjoittakaa korttiin teksti, jonka keksitte yhdessä. Lopuksi jokainen lapsi saa piirtää yhteiseen korttiin kuvan mummolle.
”Minulla on kauhea nälkä”, Riippa tunnusti, ja Manteli lupasi järjestää jotakin purtavaa heille kaikille. Riippa söi ja söi, kunnes jäljellä ei ollut enää muruakaan, ja silloin äiti sanoi, että kaikkien oli aika mennä nukkumaan. Äiti halusi välttämättä sijata lepakolle vuoteen vierashuoneeseen.
”Äiti, hän on lepakko ja valvoo öisin.”
Lepakko on yöeläin ja sillä on omat puuhansa ja aikataulunsa öiseen aikaan. Keksikää yhdessä, mitä Riippa puuhaa, kun kaikki muut nukkuvat. Mitä hän puuhailee iltayöstä eli lepakon aamulla, entä keskiyöllä eli lepakon keskipäivällä ja mitä aamuyöstä tai varhain aamulla eli lepakon illalla? Keksikää tarina tai Riipan yöllinen lukujärjestys kellonaikojen mukaan esimerkiksi näin:
YÖELÄJÄN AIKATAULU
Klo 21
Klo 00
klo 03
klo 06
”Milloin voimme muuttaa?” äiti kysyi.
”Vaikka huomenna.”
Pajun perhe joutuu muuttamaan pois kotoaan vesivahingon takia. Jos sinä joutuisit muuttamaan, mitä ainakin haluaisit ottaa mukaan vanhasta kodista? Keksikää yhteinen lista tärkeistä tavaroista muuttokuormaan.